GIBRALTAR

Maanantaina 29.10 otettiin retkikohteeks Gibraltarin saari. Mulla ei ollut oikeestaan mitään tietoa, ennakkokäsitystä tai kuvaa koko saarivaltiosta. Ainoa, minkä etukäteen tiesin oli, että siellä asuu Euroopan ainoot apinat (Y).

Gibraltar on Britannian merentakainen alue. Se sijaitsee Pyreneiden niemimaan eteläosassa Espanjan rannikolla Gibraltarinsalmessa. Sijainti on strategisesti tärkeä, koska Gibraltarinsalmi on Atlantin ja Välimeren välissä ja se erottaa toisistaan Euroopan ja Afrikan.
Gibraltarin lähes 30 000 ihmistä asuvat 6,5 neliökilometrin alueella, ja asukastiheys on siten 4 303 asukasta neliökilometrillä. Todellinen asukastiheys on vielä suurempi, sillä 40 prosenttia maa-alasta on luonnonsuojelualuetta. Gibraltarissa ei harjoiteta maanviljelystä, sillä ei ole pohjavesivaroja eikä omia energianlähteitä. Talouden kulmakivinä ovat matkailu, offshore-pankkitoiminta ja merenkulku. Väestöllä on tiiviit suhteet emämaahan Britanniaan ja ympäröivään Espanjaan, ja monet ovat kaksikielisiä. Vuosisatojen varrella maahanmuuttajia on tullut muualtakin Välimeren seudulta, ja kulttuuriin on sulautunut piirteitä näistä kaikista.
Lähde Wikipedia
Gibraltarin tulleille päästessä noin 13 aikaan oli siellä jo aikas muhkeet autotullijonot. Saatin auto jätettyä kuitenkin hyvälle paikalle Espanjan puolelle ja käveltiin ite tulleista läpi. Gibraltarin puolella ostettiin meiän käyttöön minibussi ja kuljettaja, joka toimi oppaana ja kerto meille saaren historiasta ja käytti meitä kaikissa tärkeissä paikoissa saarella. Toi opas oli ihan sairaan hyvä, koska ei tosta maasta olis saanu oikeen muuten irti ite mitään. Meidän opas oli noin 40v mies, joka oli paljasjalkanen Gibraltalainen ja asui yhä perheineen saarella. Vierailtiin tippukiviluolassa ja apinoiden seassa vuoren kukkulalla. Oli hauska kattoo, kun opas kerto, et on parikytä vuotta käyny kattoo apinoita joka päivä ja se tunnisti helposti kaikki apinat nimeltä vaikka niitä oli monia kymmeniä. Saaren apinat on kaikki rokotettuja ja sirutettuja ja niistä pidetään tarkkaa lukua. Saaren ihmiset myös hoitaa apinoiden ruokinnan kukkuloilla, sillä muuten ne apinat laskeutuis kukkuloilta alas kaupunkiin ihmisten sekaan.
Kukkulan päällä oleva näköalatasanne yli Gibraltarin saaren oli myös aika huikee, koska oli vaikee tajuta, että horisontissa hyvin näkyvä maa on Afrikka. Tosta Gibraltarin saarelta on vaan joku parikytkilsaa Afrikkaan ja Tangeriin.
Gibraltarin apinat oli sairaan kesyjä, mutta välillä vähän ahdistavia kun ne tunki ihan joka paikkaan ja autoon sisälle.  Gibraltar on muuten verovapaa maa, eli espanjalaisille vähän sama kun Tallinna meille suomalaisille. Epsut hakee viinaa, polttoainetta ja tupakkaa Gibraltarilta ja Gibraltarilaiset taas hakee Espanjan puolelta kaikkee muuta perus elintarvikkeita jne, koska Gibraltarin saarella ei oo omavarasuutta lähes yhtään ja kaikki tarvikkeet tuodaan muualta.
Opaskierroksen jälkeen käytiin ravintolassa syömässä ja shopitettiin ostoskadulla hajuvesiä ja no sitä viinaa, koska ne oli siellä halpoja:D Ei oltu etukäteen jotenkin yhtään tajuttu, et Gibraltarilla on käytössä punnat ja kaikki on oikeestikin ”brittimäistä”. Gibraltarin erikoisuus eli lentokenttä oli kans aika huikee. Saarelle johtavat tullit ja valtaväylät kulkee kiitoradan halki. Aina välillä kiitorata eristetaan porteilla, että koneet pääsee lähteen ja laskeutuun ja sit taas avataan kulkuväylät ihmisille. Mekin siis kuljettiin maahan kiitoradan halki. Britannia on muuten ainoa maa, josta pystyy lentään Gibraltarille. Tää näky hyvin myös katukuvassa, sillä varmaan 90% vastaantulevista oli ihanalla brittiaksentilla puhuvia turisteja. Gibraltar on kai aika suosittu Brittien lomakohde ja väylä Espanjan aurinkorannoille…
Meidän retkipäivä oli tosi onnistunu ja sääkin oli just bueno, jotain parikyt astetta, mutta aurinko pysy pilvessä eikä ollut pätsikuuma, muttei kylmäkään eli just sopiva. Kesäaikaan Gibraltarilla järjestetään myös joka päivä delfiini ja valasretkiä ja oltais haluttukin osallistua sellaseen, mutta tällä ”talvikaudella” (mikä talvikausi ku parikyt astetta lämmintä, normi kesä?…;)) noita retkiä järjestetään tosi harvaan eikä siis tällä kertaa päästy osallistuun sellaseen. Saari tarjos kyllä muita elämyksiä veneretkenkin sijasta yllin kyllin ja jotenkin tosta maasta jäi sellane hämmentävä, mutta positiivinen fiilis.
Sade

Yksi vastaus artikkeliin “GIBRALTAR”

 
Tykkää jutusta